tiistai 31. joulukuuta 2013

TVT-vuosi 2013

Osallistuin verkko-opiskelukursseille
  • Lisää tarkkuutta matematiikan lukio-opetukseen digitaalisen oppimateriaalin avulla (mainos)
  • Sähköiset oppimisympäristöt LUMA-aineissa kevään peruskurssi ja syksyn jatkokurssi
  • Ohjelmoinnin perusteet MOOC (Just for fun sen verran kuin ehdin)


Puhuin TVT:n käytöstä
  • koulutuslautakunnalle 5.3. Loimaalla
  • satakuntalaisille opettajille 16.11. Raumalla
  • kaikissa mahdollisissa tilanteissa kenelle tahansa, joka hiemankin viitsi kuunnella


Tein perusjuttujen lisäksi

perjantai 18. lokakuuta 2013

Oppikirjattoman FY1-kurssin arvioitavat tehtävät

Opetin ensimmäisessä jaksossa kaksi FY1-kurssia, joilla oli yhteensä 48 oppilasta. Oppilaat tekivät tehtäviään pääsääntöisesti Google Driven kansioon, joka oli jaettu minulle. Sähköinen tehtävien teko mahdollisti työskentelyn seuraamisen myös oppituntien ulkopuolella, mutta aikaa ei riittänyt tähän kuin muutaman kerran. Kurssilla ei käytetty oppikirjaa, eikä pidetty perinteistä koetta. Arvioitavia tehtäviä oli kurssin aikana kuusi. Kaikki tehtävät arvioitiin pistein 0-6.

Ensimmäinen tehtävä oli laatia omista mittaustuloksista raportti sokerin tiheyden määrittäminen. Raportti kirjoitettiin LibreOfficella ja siihen liitettiin Logger Prolla tehty kuvaaja. Olin ajatellut, että raportti tehdään kotona, mutta ensimmäisenä mittauksen tehneet oppilaat aloittivat heti raportin kirjoittamisen. Raporttien kirjoittaminen oppitunneilla muiden tehtävien ohessa osoittautui hyväksi ratkaisuksi. Luokassa oli tarjolla tarvittavat ohjelmat ja opettajan apu. Osa oppilaista teki raportin kotona tai koulussa omalla koneellaan. Valmiit raportit palautettiin pdf-muodossa moodleen.



Aineen rakenteesta kirjoitettiin vastaus Google Driveen. Aiheeseen virittäydyttiin piirtämällä kuvia omista atomikäsityksistä. Kun vastaukset olivat valmiit, kommentoin ja pisteytin ne. Ensimmäisen arvioinnin jälkeen annoin viikon aikaa vastauksen parantamiseen. Tehdessäni lopullista arviointia tarkastelin asiakirjojen versiohistoriaa. Oli mielenkiintoista nähdä, miten oppilaat olivat vastaustaan rakentaneet.

Laskennallisia tehtäviä harjoiteltiin pääosin kynällä ja liikkeen malleihin liittyvä testi tehtiin paperille. Olisin halunnut teettää laskutestin sähköisessä oppimisympäristössä. Tämä ei kuitenkaan onnistunut, koska koulullamme käytössä oleva järjestelmä kaatuu koko ryhmän tehdessä testiä samanaikaisesti.

Aurinkokunnan kohteista tehtiin esitykset ryhmissä. Esitykset tehtiin Google Drivessä ja ryhmä muokkasi omaa esitystään yhdessä. Tietolähteinä käytettiin internetiä ja kirjallisuutta. Valmiiden esitysten avulla käytiin Aurinkokunta läpi. Arvioinnissa huomioitiin asiasisällön lisäksi yhteistyö. Täydet pisteet oli mahdollista saada vain, jos kaikki ryhmän jäsenet osallistuivat esitykseen.

Oppilaat saivat kurssin alussa tehtävän seurata fysiikkaan liittyviä uutisia. Jakson aikana kerättyjä uutisia käytettiin koepäivänä vastauksen kirjoittamiseen.



Kurssin koepäivänä tehtiin uutisvastauksen lisäksi kokeellinen ryhmätyö. Työssä tutkittiin kappaleen liikettä tasaisella alustalla ja kaltevalla tasolla. Mittaukset suunniteltiin ja tehtiin yhdessä. Vaikka jokainen oppilas täytti oman työmonisteen, yhteistyötä tehtiin tulosten käsittelyssä jopa ryhmärajojen yli. Täydennettävässä monisteessa olivat seuraavat kohdat: työn suorittaminen, mittaustulokset, mittaustulosten perusteella laaditut kuvaajat (liitteenä mm-paperille), kuvaajien tulkinta ja laskut.


perjantai 11. lokakuuta 2013

FY4 sähköisen kokeen arviointi

FY4-kurssin sähköisen kokeen koetehtävät olivat pääosin copy-pastella koepaketista. Tehtävät olivat sähköisessä muodossa ja vastaamiseen sai käyttää kynää tai konetta. Kokeeseen osallistui 25 oppilasta, joista viisi teki osan tehtävistä paperille.

Sähköisissä fysiikan vastauksissa pidetään vaikeutena erityisesti kaavoja ja piirroksia. FY4-kurssilla keskityttiin fysiikan opiskeluun ja odotukseni sähköisistä vastauksista eivät olleet kovin korkealla. Koe osoitti, että tekniikka ei ole ongelma. Jopa kaltevalla tasolla olevan kappaleen voimakuvioita oli tehty tietokoneella.

Arvioidessani koesuorituksia pohdin useaan kertaan milloin tietokoneesta on hyötyä ja milloin ei. Pelkkä koneella tekeminen ei riitä syyksi sähköiseen kokeeseen. Ainoa tehtävä, jonka ehdin itse mittauksesta alkaen tehdä, näyttäköön suuntaa seuraavaan kokeeseen.


tiistai 1. lokakuuta 2013

Simulaatioita FY7-kurssin kokeessa

FY7-kurssin kokeessa oli perinteisten tehtävien lisäksi muutama uusi kokeilu. Hyödynsin tehtävissä simulaatioita, joita oli käytetty myös kurssin aikana.

Ensimmäisessä simulaation sisältävässä tehtävässä kysyttiin mikä on Faradayn induktiolaki ja miten sen voi osoittaa kokeellisesti. Käytössä oli simulaatio
http://phet.colorado.edu/en/simulation/faradays-law.
Vastaukseen liitettiin kuvakaappauksia simulaatiosta.

Vaihtovirtapiireihin liittyviä kytkentöjä tehtiin kurssin aikana simulaatiolla http://phet.colorado.edu/fi/simulation/circuit-construction-kit-ac. Sama simulaatio oli käytössä koetehtävässä, jossa piti tehdä kytkentä kondensaattorin sähkövirran ja jännitehäviön vaihe-eron tutkimiseen. Koevastaukseen liitettiin kuva kytkennästä.

Kurssilla tutkittiin magneettikentän vaikutusta virtajohtimeen asettamalla kahden kevyen johtimen varaan ripustettu virtajohdin U-magneetin napojen väliin. Kokeessa oli tehtävä, jossa piti tehdä työ simulaatiolla http://www.walter-fendt.de/ph14e/lorentzforce.htm.
Tehtävässä piti selittää mitä tapahtuu ja miksi, kun virtapiiriin kytketään sähkövirta.

Viimeinen simulaation sisältävä tehtävä oli kevään 2012 yo-kokeen tehtävä 8 (http://www2.hs.fi/extrat/kotimaa/yo12kevat/2103/Fysiikka-K12.pdf) lisättynä linkillä simulaatioon generaattorista http://www.walter-fendt.de/ph14e/generator_e.htm. Yllättävästi tästä tehtävästä tuli myös nollan pisteen vastauksia.



keskiviikko 25. syyskuuta 2013

FY4 sähköinen kurssikoe

FY4 Liikkeen lait -kurssin kokeesta tuli varsin perinteinen, vaikka teinkin sen sähköisessä muodossa. Suuret suunnitelmani käyttää animaatiota, videota ja simulaatiota karsiutuivat aikapulan vuoksi pois. Opetin ensimmäisessä jaksossa 30 h/vko, joten pieni hyytyminen jakson loppua kohti ei ole ihme.

Laadin kurssikokeen html-sivuna. Kopioin atk-luokan koneisiin koekansiot, joissa oli koetiedoston lisäksi tehtäviin liittyvät kuvaajat ja kuvat. Lisäksi kansiossa oli LibreOfficella tehty kaavatiedosto. Vastaavaa menetelmää käytin viime keväänä sähköisessä sähköopinkokeessa.  

Kokeessa sallittuja ohjelmia olivat LibreOffice, LoggerPro, Paint ja Laskin. Oppilaat käyttivät myös taulukkokirjaa ja laskinta. En painottanut kurssilla tietokoneen käyttöä mitenkään erityisesti. Luotin siihen, että koe sujuu edellisen vuoden opeilla (Kynä vai kone - offline kurssikoekokeilu). Tässäkin kokeessa oli mahdollisuus vastata tehtäviin myös kynällä.

Kurssikoe lähti vauhdikkaasti liikkeelle. Oppilaat muuttivat koekansion nimeksi oman nimensä ja aloittivat työskentelyn. Tarkkailin koneiden näyttöjä varmistaakseni, että kaikki saivat tehtävät näkyviin. Kokeen aikana oli mahdollisuus kysyä apua teknisiin pulmiin. Annoin muutamia neuvoja kaavojen kirjoittamiseen ja voimakuvion piirtämiseen. Suurin osa oppilaista työskenteli sujuvasti ilman apua.


tiistai 24. syyskuuta 2013

FY1-kurssi ilman oppikirjaa osa 6

FY1-kurssin viimeinen kokonaisuus käsitteli energiaa ja säteilyä. Aloitimme tutkimalla simulaatiolla (Energy Skate Park: Basics) mekaanista energiaa ja sen muutoksia.


Säteilyyn liittyvissä tehtävissä käytettiin tietolähteenä säteilyturvakeskuksen nettisivuja http://www.stuk.fi/. Tehtävissä etsittiin tietoa säteilystä, säteilylähteistä ja säteilyn vaikutuksista ihmiseen.


Säteilyturvallisuuteen liittyvässä tehtävässä oppilaat tekivät piirroksen tai tekstiasiakirjan, jonka jaettu linkki muutettiin QR-koodiksi. Koodin sai viedä haluamaansa paikkaan koulun tiloissa. Tietoiskumme saivat ilahduttavan paljon myönteistä huomiota.













keskiviikko 18. syyskuuta 2013

FY1-kurssi ilman oppikirjaa osa 5

FY1-kurssin keskeisiin sisältöihin kuuluu voima liikkeen muutoksen aiheuttajana. Kappaleeseen vaikuttavan kokonaisvoiman laskeminen ja liikkeen muutokset opittiin alla olevalla simulaatiolla. Tätä hienoa simulaatioita kannattaa ehdottomasti käyttää.


Forces and Motion: Basics
Käynnistä klikkaamalla

Liikkeeseen ja voimaan liittyviä tehtäviä tehtiin pääsääntöisesti kynällä paperille. Oppilaat tarkastivat itse laskutehtävänsä. Malliratkaisut olivat nähtävillä kurssin materiaalikansiossa.

Aineen ja maailmankaikkeuden rakenteet -kokonaisuus aloitettiin piirtoharjoituksella. Google-dokumenttien piirroksella tehtiin kuvia omista lapsuuden aikaisista atomikäsityksistä. Kuviin liitettiin tekstiä ja kuviin oli mahdollista myös piirtää vapaasti. Kun työväline oli hallussa, aloitettiin vastauksen kirjoittaminen aineen rakenteesta.



Vastaus aineen rakenteesta on yksi kurssin arvioitavista tehtävistä. Oppilaat saivat tehtävän tekemiseen viikon aikaa. Arvioin vastaukset pistein 0-6 ja kirjoitin vastausteksteihin kommentteja. Ensimmäisen arvioinnin jälkeen oppilailla on viikko aikaa muokata vastausta. Kaikilla on mahdollisuus saada lopullisessa arvioinnissa täydet pisteet.

Aikaisempien kurssien tapaan tehtiin esitykset Aurinkokunnan kohteista. Ryhmäjako tehtiin kirjoittamalla kaikille jaettuun Google-dokumenttiin oma nimi halutun aiheen kohdalle. Kun oppilaat saivat itse valita ryhmänsä, muutama kohde meinasi jäädä ilman nimiä. Pienen odottelun jälkeen oppilaat siirsivät nimiään ja kaikkiin kohteisiin saatiin esityksen tekijät.

Vietettyämme langattoman verkon ongelmien vuoksi viikon atk-luokassa palasimme fysiikan luokkaan. Ryhmien tekemien esitysten avulla käytiin läpi oma Aurinkokuntamme. Esitykset sujuivat hyvin ja kaikki pääsivät puhumaan luokan edessä. Aineen ja maailmankaikkeuden rakenteita koottiin yhteen The Scale of the Universe 2:n avulla. Oppilaan osuvan kommentin mukaan kokonaisuuden opiskelu olisi kannattanut aloittaa tällä.